Yrittäjä, brändää aito itsesi

Yksi omasta mielestäni selkeimmistä syistä yrittäjän henkilöbrändäykselle on se fakta, että ihmiset ostavat ihmiseltä, eivät yritykseltä. Me myymme ihmisille inhimillisille. Me haluamme ostaa asiantuntijalta, hyvältä tyypiltä, mieluiten siltä parhaalta. Loputtomassa painonhallintaurakassani luen fitnessvalmentaja Jutta Gustafsbergin kirjoja, kun myin taloani googletin kiinteistökuningatar Kaisa Liskin neuvoja. Kun haluan oppia henkilöbrändäyksestä, katselen karismaa pursuavan Guy Kawasakin videoita.

Haluan oppia heiltä, koska he ovat ihmisinä uskottavia, heidän asiantuntemuksensa pohjautuu omiin kokemuksiin ja he tekevät rohkeasti omaa juttuaan. Lisäksi he jakavat oppejaan ilmaiseksi. Ja vaikka tuo kaikki on osa suurempaa ansaintalogiikan kuviota, olen mielelläni kuluttajana mukana asiantuntijoiden bränditalkoissa.

Taustalogiikkaa tärkeämpää kuitenkin on, että näiden gurujen, ”go-to –henkilöiden”, tekemisestä paistaa läpi intohimo, joka liittyy suurempaan missioon kuin oman arvon kasvattamiseen. Gustafsberg innoittaa meitä unelmien tavoitteluun terveellisten valintojen tukemana, Liskille unelmien koti on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, Kawasaki toimii yhteistyössä isojen yritysten kanssa tavoitteenaan tiedon, luovien työkalujen ja tietokoneiden demokratisointi.

Suositteluihin perustuvassa taloudessa meidän kaikkien tulisi olla kiinnostuneita omasta henkilöbrändistämme. Henkilöbrändi auttaa työnhakijaa työnhaussa, asiantuntijaa verkostoitumisessa ja yrittäjälle brändi on tarpeen lukuisista syistä. Se auttaa erottumaan joukosta, saamaan viestinsä läpi markkinointiviestinnän loputtomassa viidakossa ja verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Omilla kasvoilla ja sydämellä tehty avoin, johdonmukainen ja suunnitelmallinen viestintä herättää luottamusta yrittäjään ja sitä kautta yritykseen. Luottamus puolestaan on tärkeä perusta mille tahansa toimivalle yhteistyö-, asiakas- tai mediasuhteelle.

Koska ostopäätöksen tekeminen perustuu usein tunteisiin, on niiden synnyttäminen syytä huomioida henkilöbrändistrategiaa luotaessa. Ilo, hyöty, apu, ohjaaminen ja positiivisuus vievät pidemmälle kuin aggressiivinen myyminen. Guy Kawasakin 1/20 –periaate on hyvä ohjenuora yrittäjän brändin sisältöstrategiassa. Jokaista kahtakymmentä neuvoa, hyödyllistä linkkiä tai huvittavaa videota vastaan voit markkinoida tuotettasi/palveluasi yhden kerran.

Viime viikolla sain olla mukana Visit Sea Laplandin järjestämässä seminaarissa. Seminaari oli suunnattu alueellisille matkailutoimijoille ja siellä käytiin hyviä keskusteluja matkailun tulevaisuuteen liittyen. Osallistuin seminaariin omalla puheenvuorollani, jonka tärkein viesti liittyi asiantuntijan ja yrittäjän itsetuntemukseen. Vahva yrittäjäbrändi kiteytyy kahteen seikkaan: omien ja yrityksen arvojen yhdenmukaisuuteen sekä niistä viestimiseen aidolla, positiivisella ja asiakasta huomioivalla tavalla. Löydät seminaaripuheenvuoroni sekä videona Youtube-kanavaltani että esityksenä alta (Slideshare), ole hyvä!

Mainokset

Korkeakouluopiskelija, brändää osaamisesi!

Oman osaamisen esilletuonti, sen markkinointi ja tuotteistus kiinnostavat yhä useampia valmistumisvaiheen opiskelijoita. Tämän todistavat tuoreet, joskin osin omaan kirjanpitooni, perustuvat luvut.

Henkilöbrändäys voi olla sanana kulunut, mutta itse aihe ei. Oman osaamisen esilletuonti, sen markkinointi ja tuotteistus kiinnostavat yhä useampia valmistumisvaiheen opiskelijoita. Tämän todistavat tuoreet, joskin osin omaan kirjanpitooni, perustuvat luvut.

Vuoden 2015 kesällä toteutin aiheesta kesäkurssin nimellä ”Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media”. Kurssia markkinoitiin Lapin ammattikorkeakoulussa muutamaa virallista kanavaa lukuun ottamatta lähinnä suusta suuhun menetelmällä. Väliin pohdittiin jopa, josko tarvittavat 15 paikkaa saadaan täytettyä. Kurssille halajavia oli lopulta 86, mutta vain 30 mahtui mukaan, läpäisyaste 99 prosentin luokkaa.

Tänä vuonna kurssia tarjottiin kahdella eri osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa otsikolla ”Minäkö Brändi? Näy, kuulu ja vaikuta verkossa”. Kurssia markkinoitiin jälleen osana laajempaa kesäkurssitarjotinta lähinnä koulun omissa kanavissa. Uskoin opiskelijoiden löytävän hyödyllisen aiheen piiriin ilman laajamittaista kampanjointiakin. Olin oikeassa. Kesäkursseilleni ilmoittautui hakuajan puitteissa yhteensä 90 opiskelijaa. Sen jälkeenkin olen vastannut 27 tiedusteluun, moni oli huomannut kurssin liian myöhään.

_MG_9019_1
Henkilöbrändi on olennainen työkalu korkeakouluopiskelijalle oman osaamisensa markkinoinnissa. Kuva: Emilia Ponkala

Opiskeluvaiheessa luodun henkilöbrändin käyttömahdollisuudet ovat eittämättä moninaiset. Brändistä on hyötyä työ- ja harjoittelupaikkojen löytämisessä, verkostoitumisessa sekä tulevaisuudessa tarvittavien taitojen omaksumisessa. Kokemukseni mukaan henkilöbrändin luomisessa haastavinta on alku: oman osaamisen tunnistaminen. Millainen on koulutuksen, harrastusten ja työ-/elämänkokemusten kautta syntynyt osaamiskertymä? Mistä osasista asiantuntijuus koostuu ja kuinka sitä voisi kehittää? Kuinka erottautua muista? Esimerkiksi muotoilija Mikael Korpela yhdistää kotisivuillaan CV:n, portfolion ja vapaaehtoistyön. Videoekspertti Satu Suomi puolestaan markkinoi osaamistaan vahvuuksilleen varaten, videoiden avulla.

Mikäli aikoo edetä oman osaamisen hyödyntämisen korkeimmalle tasolle – osaamisen tuotteistukseen, on olennaista erottautuminen. Kannattaakin pohtia oman brändin käyttötarkoitusta ja tavoitetta. Kenelle viestii, mitä ja minkä vuoksi? Mikäli tarkoituksena on työnhaku, voi stabiili CV-portfolio riittää, kunhan sen yhdistää aggressiivisempaan some-kampanjointiin tarpeen vaatiessa. Oman osaamisen kautta syntyneiden tuotteiden muuttaminen rahaksi vaatiikin sitten järeämpiä keinoja markkinointiviestinnän ja (digitaalisen) myynnin maailmasta. Kallistuipa oma tavoite kumpaan tahansa päähän tuota jatkumoa, kannattaa viestinnän onnistumista myös mitata.

Samalla, kun toivotan uudet opiskelijat tervetulleiksi brändäyksen kiinnostavaan maailmaan, muistutan kaikkia lukijoita brändäyksen olennaisimmista ja samalla huojentavista periaatteista:

  1. jokaisella (korkeakouluopiskelijalla) on osaamista, jonka voi tehdä näkyväksi
  2. henkilöbrändin tunnettuus/vaikuttavuus riippuu siitä kuinka lujasti ja johdonmukaisesti sen eteen itse työskentelee.

Antoisaa matkaa omien vahvuuksiesi maailmaan!

Hyvä profiilikuva antaa ryppyjen näkyä

Koska henkilöbrändini on rakennettu opetus-, verkostoitumis- sekä uranluontitarkoituksiin tuli uuden kuvan luoda minusta persoonallista asiantuntijamielikuvaa. Hovikuvaajani Panu Pohjola onnistui mielestäni hyvin, vai mitä mieltä olet?

Kävin muutama päivä sitten kampaajalla ja mikä onkaan parempi hetki leiskauttaa itsestään uudet brändikuvat? Koska henkilöbrändini on rakennettu opetus-, verkostoitumis- sekä uranluontitarkoituksiin tuli uuden kuvan luoda minusta persoonallista asiantuntijamielikuvaa. Hovikuvaajani Panu Pohjola onnistui mielestäni hyvin, vai mitä mieltä olet?

Henkilöbrändi
Hyvä brändikuva tuo esille kuvattavan olemuksen ja karisman. Lisäksi sen tulee sopia käyttötarkoitukseensa. By Panu Pohjola

Minulta kysellään paljon siitä, millainen on hyvä ja toimivin profiilikuva erilaisissa some-alustoissa, kuten LinkedIn:ssa, Facebookissa tai Twitterissä. Vastaus on kaksinapainen ja liittyy siihen, mitä tavoitetta varten henkilön brändi on rakennettu ja mihin kuvia on tarkoitus käyttää. Kansainvälistä uraa luovan myyntitykin ja harrastebloggaajan henkilöbrändejä rakennetaan eri tarkoituksia varten. Siinä missä toiselle tärkeätä on tuoda esille asiantuntevan innovaattorin imagoa, haluaa toinen vahvistaa helposti lähestyttävän ryhmäpelaajan mainetta.

Koska Panu on ottanut minusta paljon kuvia, sujuivat kuvaukset ripeästi. Otimme puolessa tunnissa parisataa ruutua, joista muutaman editoimme saman tien. Ennen kuvauksia keskustelimme kuvien käyttötarkoituksesta, brändi-identiteetistäni ja tsekkailimme yhdessä hyviä esimerkkejä, joita kokosinkin sinulle Pinterestiin. Myös hakusana head shot toimii! Must juttu, jota kuvien tuli ilmentää, olivat luonnollisuus ja huumorintaju, jotka ovat osa brändiäni. Aiemmassa postauksessani olen kirjoittanut siitä, kuinka aitous ja luonnollisuus ovat osa jokaista henkilöbrändiä – kannattaa pitää mielessä myös profiilikuvia otettaessa.

Lähikuva on ehdoton killeri sosiaalisessa mediassa. Pienikokoisen profiilikuvan on oltava mieleenpainuva ja selkeä. Rintakuvan etuna on myös se, ettei jokaista pukeutumiseen liittyvää yksityiskohtaa tarvitse pohtia erikseen. Käsien asento on aina haasteellinen. Niiden ristiminen rinnalle voi antaa liian pomottavan kuvan, käsi lantiolla on tuttu muotikuvista ja tumput suorina sivuilla… Noh, ei välttämättä paras mahdollinen työnhakuun :/

Yksinkertainen yläosa vähillä asusteilla on omalla kohdallani toimivin. Meikin on hyvä olla hillitty, hyvä pohja on tärkein (myös miehillä)! Huulipunan ja silmämeikin osalta sanoisin, että omin tyyli toimii. Silmälasit jättäisin pois, elleivät ne ole huipputyylikkäät tai osa henkilön imagoa. Erityisen tärkeätä on se, että malli tuntee olonsa mukavaksi kuvattaessa. Tätä edesauttavat tyylikäs kampaus ja meikki sekä kuvaajan kannustus & kokeileva asenne. Jos siis mielessäsi on hankkia kunnon profiilikuvat, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen!

Kuvissa en halunnut hymyillä liiaksi (ammattimaisuus). Uteliaisuus, pinnan alla kupliva into ja sanavalmius piti näkyä ja siksi silmät ja suun asento olivat keskeisessä osassa tätä kuvaa otettaessa. Myös kuvakulmaa vaihtelimme useaan otteeseen, halusimme välttää ylpeätä asetelmaa (leuka liian ylhäällä) ja alentuvaa (ylhäältä alaspäin otettua, selfie-tyyppistä) kuvaa. Karisman piti pursuta ulos kuvista!

Somen profiilikuvista voi muuten bongailla merkkejä karisman olemassaolosta. Uudesta kuvastani saadun palautteen perusteella monet kiinnittivät huomiota silmäryppyihini! Katleena Kortesuon Karisman käsikirjasta löytyi ohjeita karisman esiintuomiseksi, pidän itse erityisesti viimeisestä kohdasta:

  1. Karismaattisen ihmisen ei tarvitse olla nätti, vaan näkyvä.
  2. Lisää pukeutumiseesi särmä – erikoiset kengät, kravaatti tai huulipuna, persoonasi mukaan.
  3. Pidä huolta itsestäsi – hiukset, kynnet, vaatteet!
  4. Ikä saa näkyä – rakasta siis ryppyjäsi!

Henkilöbrändi verkkoon ketterämmin

Blogihiljaisuus on hyvä rikkoa aika ajoin. Alkuvuoden urakkapiikit työrintamalla sekä opiskeluissa ovat hiljalleen vakiintuneet tasaisemmaksi puurtamiseksi ja on aikaa kirjoittaa – ja ajatella – super!

120 kilometrin mittainen työmatka taittuu muuten mukavammin, kun saa pitää aurinkolaseja päässä – melkoinen muutos tammikuun ensimmäiseen keikkaan, jonka ajelin 37 asteen pakkasessa. Siinä matkalla Rovaniemelle pohdin myös tulevaa kesää.

Päätin tarjota Lapin ammattikorkeakoulun valikoimiin kurssin henkilöbrändäyksestä otsikolla Minäkö brändi? Näy, kuulu ja vaikuta verkossa. Second Edition. Lumen pöllytessä renkaissa hioin suunnitelmaani. Tänä kesänä kurssilla keskityttäisiin omien vahvuuksien luotaamiseen sekä niiden laittamiseen hyötykäyttöön ketterästi. Omassa brändissä parasta on, että sen voi laittaa työskentelemään puolestaan. Sen huoltoväliä ei tosin tulisi päästää liian pitkäksi, sillä luotettavuus voi kärsiä. Suunnitelmallisesti ylläpidetyn brändin muista eduista voit lukea aiemmasta postauksestani.

Julia Caesar Unsplash
Henkilöbrändi kesätöinä verkkoon – ei hullumpi ajatus!

Tervolan kohdalla keksin kurssille uuden rakenteen. Brändi pystyyn ja siihen liitetään muutama sometyökalu ja työkalun työkalu.. Crosscheck. Jospa kuitenkin keskittyisimme olennaisimpaan eli luovuuteen ja rohkeuteen sisällöntuotannossa? Jokainen brändi tarvitsee kuitenkin kodin.. Ehkä jotain helpompaa kuin blogi tai raskaat kotisivut? Uusien suunnitelmieni tueksi alkaa nyt armoton työkalujen etsiminen ja testaus. Eilen kotiin päästyäni listasin ne ylös, tässä ensimmäiset viisi:

about.me – henkilökohtainen kotisivu, jonne voi koota oman portfolion näppärästi, ja persoonallisesti!

Branded.me – siistiä ja minimalistista tyyliä edustava työkalu henkilökohtaisen kotisivun tekoon – kokeiluun menee!

Canva – aaah, niin helppoa saada omat profiilit visuaalisesti näyttäviksi, ilmaiseksi!

Buffer – työkalu, jolla voi hallita useita eri somekanavia, ajastaa ja julkaista päivityksiä. se myös kartoittaa seuraajien aktiivisuutta, alkeellinen kuvanmuokkauskin onnistuu!

Scoop.it – auttaa kuratoimaan kiinnostavia sisältöjä ja tekee niistä näppärän julkaisun, jonka voi jakaa eri kanavissa. Kätevä työkalu myös opettajalle, mm. artikkelien jakamiseen somessa!

Näillä suunnitelmilla kohti kesäkurssia, joka muuten viime vuonna sai upeat palautteet!

Mokaa – koska olet sen arvoinen!

Olen sitä mieltä, että (karismavajeen lisäksi) meitä suomalaisia vaivaa mokavajeen tila. Jälkikasvun tiet on siloteltu pettymysten pelossa. Työpaikoilla mokia vältellään niin, että siinä kärsii jo luovuuskin. Johdon hokemat: ”ajatelkaa laatikon ulkopuolelle”, ”innovoikaa” ja ”nähkää tulevaisuuteen”, kiteytyvät kaikki yhteen ongelmaan. Mitä jos menee metsään?

Somessa mahdolliset mokat leviävät nopeasti, joten siellä mokailu on vallan noloa. Henkilöbrändille sosiaalisuus mediassa on kuitenkin välttämättömyys. Henkilöbrändi on mediayritys. Näissä yksityisissä hikipajoissa suolletaan tauotta tekstiä, kuvaa ja videota etikettivirheitä kammoten. Twitter- seuraajien, uskollisten blogilukijoiden, tuoreimpien Facebook-yhteisöjen, Instagram-rullan täppäilijöiden, oleellisten LinkedIn-kontaktien ja Snapchatin selfievideopätkien kuluttajien palveleminen pitää sisällään tunteja suunnittelua, tykkäilyä, jakamista, seuraamista, vastaamista, ideointia, tiedon etsintää, kuvaamista ja lataamista. Sekä mokapeljäntää: ”Mitähän ne nyt tän postauksen myötä musta miettii, etteivät vaan luulisi, että teen tätä ekaa kertaa.”

Omalla kohdallani mokat somessa ovat jääneet vielä harmittomiksi. Linkkien poisjäänti postauksista, bingaus pingauksen sijaan, kielioppivirheet ja alun haparoiva tviittailu ovat pahimpia tähänastisia, jos poislasketaan muutamien kuukausien selittämätön blogihiljaisuus. Pari kertaa aktivoiviksi tarkoitetut kysymykseni ovat jääneet vaille vastaajia – sekin on kiusallista. Olen myös yrittänyt ottaa opikseni muiden mokista (löytyy esimerkiksi #somemokat –hashtagilla).

Mokapelkuruus estää aitouden ja suitsii luovuutta. Paras moka on se opettavainen. (Kuva: Panu Pohjola @forestgrapher)
Mokapelkuruus estää aitouden ja suitsii luovuutta. Mokia ei pitäisi katsella suurennuslasilla. (Kuva: Panu Pohjola)

Mokailu on asennekysymys. Sanotaan, että moka on lahja. ”Jäät ainakin niitten mieliin”- lohduttavat läheiset. Kahlasin taas läpi muutamia henkilöbrändäyksen ytimeen porautuvia blogeja, kuten Fonectan ja Kuulu.fi:n. Myös aiemmista postauksistani sekä slideshare-esityksestäni löytyy hyviä vinkkejä niin brändin rakentamiseen kuin ylläpitoonkin. Helpommalla voit kuitenkin päästä jos mokaat oikein kunnolla – ja opit kantapään kautta. Siihen kokosin teille ohjeet, ollos hyvä!

  1. Häslää ja #tagaa joka tuutissa vaikket osaisi etikettiä tai kielioppia. Aloita esimerkiksi tviittisi kertomalla lastesi päivän kuulumiset.
  2. Päivitä silloin kun itse haluat – äläkä aseta minkään valtakunnan tavoitteita.
  3. Ethän pingaa, suosittele, tykkää tai kehu muita. Äläkä ainakaan anna mitään hyödyllistä ilmaiseksi!
  4. Yritä tehdä kaikki itse, ja mielellään automatisoidusti, American Airlinesin tyyliin.
  5. Vältä oman persoonasi esilletuontia ja käytä klisheitä aina kun mahdollista.
  6. Muista, että olet liian vanha Instailija, Snäppäilijä ja kohta Facettajakin.
  7. Jos moka kuitenkin lipsahtaa – tuhoa todistusaineisto!

Henkilöbrändi on vakuutus tulevaisuuteen

En olisi ikinä uskonut sanovani tätä, mutta en olisi millään malttanut jäädä kesälomalle. Miettikää nyt. Pop aihe, verkko täynnä kiinnostuneita opiskelijoita ja mieletön draivi päällä. Loppukeväästä mitataan opettajan turnauskestävyys, se kesti, ja vieläkin vähän kutkuttaa.

Onneksi töiden teko ei ole kiellettyä vapaa-ajalla, nykyisellään se on jopa odotusarvo. Henkilöbrändäys on aiheena nousukiidossa Suomessa ja maailmalla, eikä ilmiö vietä lomaa. Tämän ovat huomanneet luonnollisesti myös viestintäyritykset, jotka järjestävät seminaareja ja kursseja sekä somettavat 24/7 myös suvena. Tiedossa siis työntäyteinen loma.

Henkilöbrändäyksen tärkeyteen ovat hiljalleen heränneet myös julkiset koulutusorganisaatiot, kuten Lapin ammattikorkeakoulu. Tarjosimme aiheeseen liittyvän kurssin kesäopintoina. Vaikka olenkin hieman jäävi tätä sanomaan, niin kehuttakoon nyt, että kurssi on ollut monella tapaa menestys. 80:sta ilmoittautuneesta kurssille mahtui 40:ä. Maaliin kurssin sai 33 opiskelijaa, joista suurin osa sai luotua itselleen kelpo aihiot toimivaan henkilöbrändiin. Kurssin todellinen sato nähdään kesän lopulla, jonne saakka brändejä viilaillaan. Kurssin päätyttyä alkaa se todellinen työ. Kuten mikä tahansa brändi, vaatii henkilö-sellainenkin jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä.

Kurssia suunnitellessani aihe oli itsellenikin mysteeri. Lähdin liikkeelle peruskysymyksestä, voiko brändiksi ryhtyä ja millä tavoin? Kurssin lopullisen tavoitteen tuli olla konkreettinen, opiskelijaa hyödyttävä ja jollain tapaa mitattava. Päämääräksi muodostui luoda opiskelijalle verkkoon henkilöbrändi, joka avittaisi työnhaussa ja jonka avulla voisi tuoda näkyväksi omaa osaamista itselle hyödyllisissä verkostoissa. Tätä varten tulisi brändille tehdä kotipesä joko blogin, mikrobloggauksen tai kotisivujen muodossa.

Kurssilla oli lisäksi haastava aikataulu. Kontaktitunnit oli puristettava kolmeen viikkoon, mikäli halusin pitää kesälomani. Myös erot opiskelijoiden some-taidoissa aiheuttivat harmaita hiuksia. Osa oli blogannut jo vuosia ja liikkui somessa kuin kotibileissä. Toisille välineet ja termit olivat uusia. Sopivasti haastetta tuli tarjota molemmissa tapauksissa. Kurssin alussa opiskelijoiden kurssille asettamien odotusten kirjo oli laaja. Esiin nousi neljä harrasta toivetta:

  1. Oman osaamisen tekeminen näkyväksi ja kerääminen portfolioksi
  2. Omien vahvuuksien löytäminen ja uratavoitteiden selkeyttäminen
  3. Oman verkkonäkyvyyden varmistaminen
  4. Kontaktien ja verkostojen luominen.
Henkilöbrändäys -kurssin palaute lämmittää enemmän kuin Lapin kesä, jatkoa siis luvassa!
Henkilöbrändäys -kurssin palaute lämmittää enemmän kuin Lapin kesä, jatkoa siis luvassa!

Answergarden-sovelluksella tehdyn pikakyselyn perusteella kurssi on vastannut odotuksia. Kurssin onnistuminen selviää jahka analysoin loppupalautteen. Selvää kuitenkin on, että korkeakouluopiskelijan on yhä tärkeämpää kyetä luomaan oma henkilökohtainen oppimisympäristönsä ja osaamisportfolionsa. Myös kontaktit tuleviin työnantajiin, unohtamatta harjoittelupaikkoja tai opinnäytetöitä, ovat tärkeitä. Yhtä lailla verkostoituminen oman alan vaikuttajien, mahdollisten mentoreiden tai tulevien kollegoiden kuin myös kurssitovereiden kanssa on ainoastaan järkevää. Tähän tulee kuitenkin antaa välineitä, joista yksi on henkilöbrändäys. Lopuksi vielä tärkein pointti, mikä henkilöbrändäyksessä tulee muistaa: koskaan ei ole liian myöhäistä eikä aikaista aloittaa.

Paidan kääntäjä

Jos puku tekee miehen niin mikä tekee naisen? Mekko ja kiharat? Auts. Korkokengät ja huulipuna? Parempi. Itseluottamus ja karisma? Kuumaa. Sydän ja sielu. Touché.

Tätä kirjoittaessani katselen ammattiin valmistuvien nuorten ilakointia koulun pihalla. Karismabongarille, kiviä liian suurilla kiiltonahkakengillä potkiskeleva nuori, on mielenkiintoista seurattavaa. Valmistujaispäivänä jokaisesta tytöstä tulee ainakin hetkeksi nainen, joka kantaa mekkonsa ylpeydellä ja odottaa ystävällisesti jonossa vuoroaan. Pojista kuoriutuu ovet avaavia, laukkuja kantavia herrasmiehiä, jotka nauttivat saadessaan tehdä niin. Karismatutkani lepää tässä näytöksessä.

Karisman näkökulmasta vaatteilla ei ole niinkään suurta merkitystä. Olen tavannut useita vakuuttavia karismajumalia, ja uskokaa, niissä tilanteissa ei ole solmioon katseltu. Sitä vastoin, huomio kiinnittyy ihan muihin seikkoihin. Ammattiin valmistuvat toimikoon nyt otoksena. Kävelytyyli: tikuttaako tyyppi vai harppooko. Hapuillen vai määrätietoisesti. Laahustaen vai lentäen. Sanaton viestintä: onko kädet taskussa versus käsiä vispaten. Katse alas, katse uutta kohti eteenpäin. Käytös: katsooko silmiin, harhaileeko katse, ehkä ujosti kulmain alta? Seisooko ryhmässä muita lähellä vai pitääkö hajurakoa. Tavat: sovittaako eleensä ja tahtinsa muiden mukaiseksi vai haluaako vetää omaa show’taan.

Nopea otanta todistaa, että useimmilla nuorilla on kaikki edellytykset karisman jatkokehittämiselle. Toivottomia tapauksia ei ole, ja mitä nuorempana kiinnittää asiaan huomiota, sen lähemmäs jumalastetta on mahdollista päästä. Tietoinen huomion kiinnittäminen sanattomaan viestintään on alku myös oman brändin luomisessa. Henkilöbrändin tärkeimmät aseet ovat samat kuin Fazerin sinisellä: aitous ja tuoreus.

Inhimillisyys on henkilöbrändin a ja o. Siksi kannattaa pukea paita joskus väärinpäin töihin.
Inhimillisyys on henkilöbrändin a ja o. Siksi kannattaa pukea paita joskus väärinpäin.

Aitoutta, mikäli se määritellään teeskentelemättömyydeksi, voi harjoitella niin, että kokeilee asteittain vähentää suodattimia. Tämä kannattaa aloittaa omista vahvuuksista. Otetaan esimerkiksi tunteikkuus. Tunteikkaan ihmisen on mahdotonta piilotella tunneryöppyjään ilman, että menettää osan luontaisesta karismastaan. Toki tunteikkuutta voi ja kannattaa yrittää jonkin verran hillitä, uskottavuuden nimissä. Kun herkkyyden itkuun ja nauruun ymmärtää vahvuudeksi voi sitä huoletta käyttää karisman rakennusaineena. Karisma lähtee täydellisestä läsnäolosta sekä kyvystä välittää myötätuntoa muille. Kestävän karisman luomisessa ei auta puku eikä mekko. Kyse on paljon enemmästä. Siitä, mitä pinnan alla on.

Jos haluatte testata oman karismanne astetta, tehkää kuten minä. Laittakaa paita väärinpäin töihin ja näette kiinnittyykö huomio pesulappuun vai karismaanne. Tämän postauksen kuva kertoo karun totuuden. Jumaluuteen on allekirjoittaneellakin vielä pitkä, pitkä matka.