Yrittäjä, brändää aito itsesi

Yksi omasta mielestäni selkeimmistä syistä yrittäjän henkilöbrändäykselle on se fakta, että ihmiset ostavat ihmiseltä, eivät yritykseltä. Me myymme ihmisille inhimillisille. Me haluamme ostaa asiantuntijalta, hyvältä tyypiltä, mieluiten siltä parhaalta. Loputtomassa painonhallintaurakassani luen fitnessvalmentaja Jutta Gustafsbergin kirjoja, kun myin taloani googletin kiinteistökuningatar Kaisa Liskin neuvoja. Kun haluan oppia henkilöbrändäyksestä, katselen karismaa pursuavan Guy Kawasakin videoita.

Haluan oppia heiltä, koska he ovat ihmisinä uskottavia, heidän asiantuntemuksensa pohjautuu omiin kokemuksiin ja he tekevät rohkeasti omaa juttuaan. Lisäksi he jakavat oppejaan ilmaiseksi. Ja vaikka tuo kaikki on osa suurempaa ansaintalogiikan kuviota, olen mielelläni kuluttajana mukana asiantuntijoiden bränditalkoissa.

Taustalogiikkaa tärkeämpää kuitenkin on, että näiden gurujen, ”go-to –henkilöiden”, tekemisestä paistaa läpi intohimo, joka liittyy suurempaan missioon kuin oman arvon kasvattamiseen. Gustafsberg innoittaa meitä unelmien tavoitteluun terveellisten valintojen tukemana, Liskille unelmien koti on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, Kawasaki toimii yhteistyössä isojen yritysten kanssa tavoitteenaan tiedon, luovien työkalujen ja tietokoneiden demokratisointi.

Suositteluihin perustuvassa taloudessa meidän kaikkien tulisi olla kiinnostuneita omasta henkilöbrändistämme. Henkilöbrändi auttaa työnhakijaa työnhaussa, asiantuntijaa verkostoitumisessa ja yrittäjälle brändi on tarpeen lukuisista syistä. Se auttaa erottumaan joukosta, saamaan viestinsä läpi markkinointiviestinnän loputtomassa viidakossa ja verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Omilla kasvoilla ja sydämellä tehty avoin, johdonmukainen ja suunnitelmallinen viestintä herättää luottamusta yrittäjään ja sitä kautta yritykseen. Luottamus puolestaan on tärkeä perusta mille tahansa toimivalle yhteistyö-, asiakas- tai mediasuhteelle.

Koska ostopäätöksen tekeminen perustuu usein tunteisiin, on niiden synnyttäminen syytä huomioida henkilöbrändistrategiaa luotaessa. Ilo, hyöty, apu, ohjaaminen ja positiivisuus vievät pidemmälle kuin aggressiivinen myyminen. Guy Kawasakin 1/20 –periaate on hyvä ohjenuora yrittäjän brändin sisältöstrategiassa. Jokaista kahtakymmentä neuvoa, hyödyllistä linkkiä tai huvittavaa videota vastaan voit markkinoida tuotettasi/palveluasi yhden kerran.

Viime viikolla sain olla mukana Visit Sea Laplandin järjestämässä seminaarissa. Seminaari oli suunnattu alueellisille matkailutoimijoille ja siellä käytiin hyviä keskusteluja matkailun tulevaisuuteen liittyen. Osallistuin seminaariin omalla puheenvuorollani, jonka tärkein viesti liittyi asiantuntijan ja yrittäjän itsetuntemukseen. Vahva yrittäjäbrändi kiteytyy kahteen seikkaan: omien ja yrityksen arvojen yhdenmukaisuuteen sekä niistä viestimiseen aidolla, positiivisella ja asiakasta huomioivalla tavalla. Löydät seminaaripuheenvuoroni sekä videona Youtube-kanavaltani että esityksenä alta (Slideshare), ole hyvä!

Mainokset

Mokaa – koska olet sen arvoinen!

Olen sitä mieltä, että (karismavajeen lisäksi) meitä suomalaisia vaivaa mokavajeen tila. Jälkikasvun tiet on siloteltu pettymysten pelossa. Työpaikoilla mokia vältellään niin, että siinä kärsii jo luovuuskin. Johdon hokemat: ”ajatelkaa laatikon ulkopuolelle”, ”innovoikaa” ja ”nähkää tulevaisuuteen”, kiteytyvät kaikki yhteen ongelmaan. Mitä jos menee metsään?

Somessa mahdolliset mokat leviävät nopeasti, joten siellä mokailu on vallan noloa. Henkilöbrändille sosiaalisuus mediassa on kuitenkin välttämättömyys. Henkilöbrändi on mediayritys. Näissä yksityisissä hikipajoissa suolletaan tauotta tekstiä, kuvaa ja videota etikettivirheitä kammoten. Twitter- seuraajien, uskollisten blogilukijoiden, tuoreimpien Facebook-yhteisöjen, Instagram-rullan täppäilijöiden, oleellisten LinkedIn-kontaktien ja Snapchatin selfievideopätkien kuluttajien palveleminen pitää sisällään tunteja suunnittelua, tykkäilyä, jakamista, seuraamista, vastaamista, ideointia, tiedon etsintää, kuvaamista ja lataamista. Sekä mokapeljäntää: ”Mitähän ne nyt tän postauksen myötä musta miettii, etteivät vaan luulisi, että teen tätä ekaa kertaa.”

Omalla kohdallani mokat somessa ovat jääneet vielä harmittomiksi. Linkkien poisjäänti postauksista, bingaus pingauksen sijaan, kielioppivirheet ja alun haparoiva tviittailu ovat pahimpia tähänastisia, jos poislasketaan muutamien kuukausien selittämätön blogihiljaisuus. Pari kertaa aktivoiviksi tarkoitetut kysymykseni ovat jääneet vaille vastaajia – sekin on kiusallista. Olen myös yrittänyt ottaa opikseni muiden mokista (löytyy esimerkiksi #somemokat –hashtagilla).

Mokapelkuruus estää aitouden ja suitsii luovuutta. Paras moka on se opettavainen. (Kuva: Panu Pohjola @forestgrapher)
Mokapelkuruus estää aitouden ja suitsii luovuutta. Mokia ei pitäisi katsella suurennuslasilla. (Kuva: Panu Pohjola)

Mokailu on asennekysymys. Sanotaan, että moka on lahja. ”Jäät ainakin niitten mieliin”- lohduttavat läheiset. Kahlasin taas läpi muutamia henkilöbrändäyksen ytimeen porautuvia blogeja, kuten Fonectan ja Kuulu.fi:n. Myös aiemmista postauksistani sekä slideshare-esityksestäni löytyy hyviä vinkkejä niin brändin rakentamiseen kuin ylläpitoonkin. Helpommalla voit kuitenkin päästä jos mokaat oikein kunnolla – ja opit kantapään kautta. Siihen kokosin teille ohjeet, ollos hyvä!

  1. Häslää ja #tagaa joka tuutissa vaikket osaisi etikettiä tai kielioppia. Aloita esimerkiksi tviittisi kertomalla lastesi päivän kuulumiset.
  2. Päivitä silloin kun itse haluat – äläkä aseta minkään valtakunnan tavoitteita.
  3. Ethän pingaa, suosittele, tykkää tai kehu muita. Äläkä ainakaan anna mitään hyödyllistä ilmaiseksi!
  4. Yritä tehdä kaikki itse, ja mielellään automatisoidusti, American Airlinesin tyyliin.
  5. Vältä oman persoonasi esilletuontia ja käytä klisheitä aina kun mahdollista.
  6. Muista, että olet liian vanha Instailija, Snäppäilijä ja kohta Facettajakin.
  7. Jos moka kuitenkin lipsahtaa – tuhoa todistusaineisto!